tiistai 13. lokakuuta 2015

Oodi mummolalle

Vietimme alkuviikon tyttöjen kanssa mummolassa - lapsuuden kodissani. 
Miehelläni ei ole vielä töiden takia aikaa lomailla. Me kuitenkin tyttöjen kanssa kaivattiin maiseman vaihdosta, joten otimme suunnaksi mummolan. 


Mummolassa on iso piha, jossa kesällä uidaan uima-altaassa ja kasvatetaan puutarhassa kasveja tomaateista, porkkanoihin, kurpitsoihin ja muihin kasveihin ja yrtteihin. 
Tässä vihoviimeiset kasvihuoneen kasvatit tältä satokaudelta. 


Nyt syksylläkin riitti ulkona leikkiä aamusta iltaan. Lapset uivat isoissa lehtikasoissa, pitivät kakkukestejä hiekkalaatikossa, leikkimökissä oli teekutsut ja välillä keinuttiin. 
Pihan vanhoihin omenapuihin oli kiva kiivetä. 
Hyppynaruista viritettiin puihin erilaisia keinuja yms. huvipuistolaitteita, kuten "Star Tramp". :) On hauska huomata, että omilla lapsilla on ihan samanlaiset leikit kuin omassa lapsuudessa meillä oli. Tytöt leikkivät sirkusta, huvipuistoa ja heppaleikkejä aivan kuten minäkin tuon ikäisenä.





Tyttäreni löysi minun vanhat silmälasit ja hän halusikin alkaa käyttämään niitä. 
Tietenkään niissä ei ollut linssejä enää paikoillaan.


Maisema oli jo niin syksyinen..



Kotikylässäni asuu myös lapsuuden ystäviäni, joiden lapsista on tullut lapsieni kavereita, niin siistiä! Arvostan suuresti, että lapsemme tuntevat toisensa, näin treffailu koko perheen voimin on luontevaa ja kivaa. Esikoinen oli saanut kutsun "mummolakaverin synttäreille". Synttärit sattuivat olemaan juuri nyt kun olimme siellä. Koska mieheni oli vienyt meidät mummolaan ja isoisä oli metsästysreissulla, ei meillä ollut autoa käytössä. Minun ei autttanut muu kuin hypätä pihassa seisovan pakettiauton rattiin, jotta esikoinen pääsisi synttäreille. Oli muuten ensimmäinen kerta, kun ajan pakettiautoa ja vielä manuaalivaihteilla. Tyttöjä nauratti "kengurubensakyyti". No mutta esikoinen pääsi juhliinsa ja hauskaa oli ollut.
Lapsuuden ystäväni on mun urheilucoach ja olin sopinut hänen kanssaan porrasjuoksutreenit, mutta harmittavasti jouduimmekin palaamaan kaupunkiin suunniteltua aikaisemmin, joten treenit jouduttiin siirtämään seuraavaan kertaan...


Äitini on taitava käsistään. Hän neuloo lapsenlapsilleen villasukat, villahousut ja -neuleet talveksi. Yllä on hänen tekemänsä nukke minulle. "Rolle" on ensimmäinen nukkeni 1970 luvun lopulta.


Äitini on myös taitava posliininmaalaja. Nämä kahvikupit ovat hänen käsialaansa. Voi kun minulla olisi edes puolet äitini energiasta ja taidoista. Sen lisäksi, että hän on kasvattanut neljä lasta, pitänyt yllä isoa omakotitaloa ja jättiläismäistä puutarhaa, hän on ommellut meidän vaatteet, kutonut villavaatteet, maalannut posliinia ja ollut täydellisen läsnä meidän lasten elämässä. Muistan lapsuudesta mm. mahtavia askarteluprojekteja, lohduttavia keskusteluhetkiä ja unohtumattomia matkoja mm. jäämeren rantaan, Floridaan ja Eurooppaan. Ihana lapsuus ja olen niin onnellinen, että lapseni pääsevät elämään lapsuuttaan samoissa maisemissa.


Mummola on ihana paikka. Lapset rakastavat mummolassa oloa, ja itsellä on olo kuin viiden tähden täysihoitolassa. Aamu on mukava aloittaa äitini tekemällä myslillä ja luonnonjugurtilla. Mummolassa on aikaa lukea päivänlehti ja juoda monta kupillista kahvia. Illalla lämmitetään puusauna ja ulkona vietetyn päivän jälkeen nukuttaa makeasti, kun pimeys ja hiljaisuus laskeutuu mummolan ylle.

Oli rentouttavat pari päivää! 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...