maanantai 7. joulukuuta 2015

Itsenäisyyspäivän juhlintaa ja Kaija Koota

Olipa vauhdikas viikonloppu! Monenlaisia hetkiä mahtui muutamaan päivään.
Perjantai-iltana lapsilla oli synttärimenoja ja mieheni kävi isommalla kauppareissulla viikonloppua varten. Illalla pidimme vielä tyttöjen kanssa leffaillan. Olin lainannut Helinä-Keiju ja Merirosvokeijut-leffan. Tätä emme olleet vielä nähneet, kun olin ajatellut sen olevan liian jännä, mutta hyvin tytöt sitä jaksoivat katsoa eikä liikaa pelottanut.
Söimme mieheni kanssa herkullisen myöhäisen illallisen ja juhlistimme vähän viime viikolla saatuja hyviä uutisia. Ostereita ja shampanjaa. Kerrassaan loistava yhdistelmä!


Lauantaina lähdimme koko perhe Sanoma-talolle joulutapahtumaan. Siellä oli Frozen-lettien letitystä ja Star Wars juttuja. Tytöt saivat onnenpyörästä Frozen-kirjat.
Kävimme kaupungilla lounaalla ja tietysti katsomassa Stokkan jouluikkunan. Lego-ikkuna oli kyllä aivan mielettömän hieno, sitä tyttöjen kanssa ihasteltiin pitkään. Kuulema joululomalla pitäisi saada kotiinkin tällainen legokaupunki tehtyä :)








Kotiin tultuamme leivoimme pipareita ja koristelimme piparkakkutalon. 4-vuotias oli pyytänyt myös joulutorttuja, joten uuni kuumana keittiössä vierähti iltapäivä. Kuuntelimme joululauluja ja puuhastelimme keittiön pöydän ääressä. 2-vuotias oli onnessaan kun sai "maalata" joulutortut kananmunalla. Mukavaa perheaikaa!


Kokeilimme Olivia-lehden innoittamana myös poliittisia pipareita, jotka taitavat olla joulun 2015 yksi hitti. Rauhaa ja rakkautta toivoen!


Illallisen jälkeen mieheni lähti tyttöjen kanssa tapaamaan tätiään Töölöön ja minä aloin valmistautua iltaan. Meillä oli naisten ilta Kaija Koon keikan merkeissä. Liput oli ostettu jo vuosi sitten, heti viime vuotisen keikan jälkeen. Viime vuonna meillä oli aitio käytössä ja tänä vuonna paikat oli permannolla. Saavuimme keikalle aivan viime tingassa ja jäimme permannon takaosaan. Keikka alkoi mahtavasti "Kuka keksi rakkauden" yhteislaululla. Muutaman biisin jälkeen huomasimme, että aivan meidän vieressä olikin toinen lava ja siinä alkoi savuta ja kappas Cheek olikin hetken päässä siinä esiintymässä. Tunnelma nousi kattoon, huippu "Syypää mun hymyyn" duetto Cheek yhdessä Kaija Koon kanssa.

Keikka oli selkeästi jaettu kahteen osaan. Alku oli rauhallisempi ja toinen puoli oli räväkämpi. Lavalla nähtiin myös Apulannan Toni Wirtanen ja Pate Mustajärvi. Keikka oli täysin erilainen kuin viime vuonna. Viime vuotinen keikka oli räväkämpi ja vauhdikkaampi. En tiedä vaikuttiko tämän vuoden keikkaan se, että Kaija Koo käveli kepin kanssa ja istahti välillä lavalla olleelle nojatuolille. Kaija Koo oli kuitenkin edelleen oma loistava itsensä. Hän kertoi hauskoja tarinoita uraltaan. Siinä on nainen, joka osaa nauraa itselleen. Hänellä on aivan mahtava huumori ja itsevarmuus. Kaija Koo voisi lähteä kiertämään Suomen kouluja ja pitää luentoja nuorille tytöille elämästä ja itsetunnosta. Siinä on nainen, josta meillä monella olisi varmasti opittavaa, tässä itsekriittisessä ja ulkoisia paineita pursuavassa maailmassa. Huikeaa naisenergiaa Kaija Koolla! Kaija Koon "Kaunis rietas onnellinen" biisin sanoin....



"...Niin mä voin luvata, et aina lopulta sä selviit mistä vaan
Ja ihan todella ei ole rajoja nyt, kun tanssitaan



Sä alat vihdoin viimein käsittää, ettet sä tarvii lupaa keneltäkään
Oot liian kaunis häpeemään etkä voi yhtään mitään menettää
Joten anna mennä
Joten anna mennä...

...Sä oot kerran jo hiljaa elänyt niin kuin pyydetään
Ja tosi hienosti jaksoit sitäkin roolia esittää
Mut älä unohda, että nyt lopultakin on sun vuoro taas
Ja mä voin luvata, ettei se satuta, kun kaiken pudottaa"



Tuntui, että Hartwall Areenan katto repeää, kun loppuunmyyty areena seisoen laulaa yhdessä ison kuoron ja Kaijan kanssa "Tinakenkätyttöä". Loistava fiilis! Harvalla artistilla on niin paljon hittejä kuin Kaija Koolla. Huikea keikka!


Sunnuntai vietettiinkin sitten Itsenäisyyspäivää! Aamupäivällä uhmattiin myrskyä ja tytöt pääsivät pomppimaan vesilätäköihin. Ulkoreissun jälkeen olikin hyvä laittaa kaikki ulkovaatteet pyykkiin.

Iltapäivällä meille tuli ystäväperhe kylään. Kuvia en kerennyt paljoakaan napsia. Tuntuu että illallisen emännöinti -  kolme lasta - kuvaaminen yhdistelmässä kamera on se joka unohtuu. Vai miten te muut bloggaajat saatte handlattua illallisten kuvaamisen? Ideoita otetaan vastaan.


Alkupalana oli itse tehtyä Nauvon Limppu- nappeja ja katkaraputäyte. Pääruokana oli sinisimpukoita ja lohkoperunoita ja aiolia. Jälkkäriksi ystäväni oli tehnyt aivan mielettömän hyvää kakkua. Siinä oli mm. domino-keksejä, suklaata ja punajuurta, mutta myös mustaherkkuatuorejuustoa ja granaattiomenaa. Aika mielenkiintoiselta kuulostava yhdistelmä, mutta aah niin hyvää!






Illallisen jälkeen tietysti katseltiin Linnan juhlia telkkarista!
Upeita pukuja oli paljon. Mieleenpainuvimmat ja upeimmat puvut kuitenkin olivat mielestäni Kiira Korvella, Saija Saarelalla ja Nasima Razmyarilla. Illan mieleenpainuvimmat persoonat telkkarin välityksellä olivat Riitta Uosukainen, lumilautailija Pekka Hyysalo ja Ville Andersson.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...